Väisäset on koko Suomeen ja ympäri maailmaa levinnyt suuri savolainen suku.
Väisästen vanhin historia
Kuva: Museovirasto.
Väisästen suku on lähtöisin nykyisen Etelä-Karjalan alueelta, Suomen ja Venäjän rajan tuntumasta. Sieltä Väisästen esivanhemmat tulivat Etelä-Savoon, nykyisen Mikkelin seuduille vuoden 1200 tienoilla. Etelä-Savosta Väisästen suku on levinnyt pohjoiseen. Savolaisten muuttoliike alkoi 1300-luvulla ja jatkui aina 1600-luvulle asti. Savolaiset suvut ja niiden mukana Väisäset levittäytyivät Pohjois-Savoon, Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Väisästen sukunimi
Väisästen sukunimi on omaksuttu Etelä-Savossa joskus 1300-luvun tienoilla. Vanhojen karjalaisten nimien joukossa sitä ei tavata.
Kirjallisista lähteistä Väisäset löytyvät ensimmäistä kertaa vuonna 1541. Tuolta vuodelta ovat vanhimmat säilyneet savolaisten maakirjat eli veroluettelot, joissa Väisästen nimi esiintyy muiden vanhojen savolaisten sukunimien joukossa.
Väisästen sukunimelle on annettu useampiakin merkityksiä. Sen alkuperä saattaa liittyä sanaan väisä, joka tarkoittaa talvella jäätien merkiksi asetettua tienviittaa. Saimaan seudulla jäälle tehtyjä teitä pitkin on kuljettu aina ja tiet on myös pitänyt lumipyryn varalta merkitä jotenkin. Ehkä joku muinainen Väisänen on jäätietä pitkin hevosella ajellessaan ja tien varteen merkiksi pistettyjä havuja katsellessaan keksinyt itselleen hyvän nimen!
Nimen taustalla saattaa olla myös vanha suomalainen sana väisäkkä, joka tarkoittaa ovelaa.
Vuonna 2021 Väisästen nimeä kantavia ihmisiä oli 9850. Tähän lukuun sisältyvät sekä Suomessa että ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Nimien yleisyysjärjestyksessä Väisänen on Suomessa sijalla 35. Suku kokonaisuudessaan on tietysti paljon suurempi, kun suvun jäsenille on avioliittojen myötä tullut muitakin sukunimiä.
Eniten Väisäsiä asuu Oulun, Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin seuduilla. Ruotsissa Väisänen oli 391 ihmisen nimi vuonna 2020. Niinkin kaukana kuin Australiassa oli vuoden 2006 tienoilla kuusi äänioikeutettua, joiden nimi oli Väisänen. Sukuseuralla on jäseniä myös Yhdysvalloissa ja Hollannissa.
Kuuluisia Väisäsiä
Kansanperinteen kerääjät Anna Raudkats Ja A.O.Väisänen kykätiellä Setumaalla, Virossa vuonna1912. Kuva: Museovirasto.
Armas Otto Väisänen oli suomalaisen kansanmusiikin ja muiden suomensukuisten kansojen perinnemusiikin kerääjä ja tutkija. Hän oli kotoisin Savonrannalta, Savonlinnan läheltä. A. O. Väisänen teki 1900-luvun alkuvuosikymmeninä yhteensä 18 tutkimusmatkaa ulkomaille, mm. Viroon, Inkerinmaalle ja Mordvaan. Matkoillaan hän tallensi fonografilla sukukansojen musiikkia. Tutkimustyön tulokset eli laaja valokuvakokoelma ja fonografiäänitteet ovat tallessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Museovirastossa. Suurelle yleisölle A. O. Väisänen tuli tutuksi 1930-luvulla Yleisradion kansanmusiikkiohjelmien toimittajana. Hänen Puolituntia kansanmusiikkia -ohjelmasarjansa yhteydessä tehdyt äänitteet ovat Yleisradion arvokkaimpia kansanmusiikkitallenteita.
Matti Väisänen (1887‒1939) oli 1920- luvulla tunnettu vasemmistopoliitikko, luvulla tunnettu vasemmistopoliitikko, kansanedustaja ja presidenttiehdokas. Matti Väisänen oli kotoisin Kaavilta Pohjois-Savosta. Hänet valittiin v. 1920 Suomen Ammattijärjestön Saj:n puheenjohtajaksi ja vuoden 1922 vaaleissa Sosialistisen työväenpuoleen kansanedustajaksi. Väisänen ei kuitenkaan päässyt osallistumaan eduskunnan työhön, koska hänet tuomittiin poliittisen toimintansa vuoksi vankilaan. Väisäsen kommunistinen eduskuntaryhmä protestoi vangitsemista vastaan äänestämällä häntä eduskunnan puhemieheksi. Vuoden 1925 presidentinvaaleissa Tammisaaren vankilassa istunut Väisänen oli kommunistien presidenttiehdokas. Myöhempinä vuosina Väisänen palasi alkuperäiseen räätälin ammattinsa ja liittyi takaisin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.
Vilho Väisälä oli Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa syntynyt tiedemies ja Vaisala-yhtiön perustaja. Vuonna 1931 Väisälä kehitti Ilmakehän varten radiosondin eli luotaimen. Noihin aikoihin lentoliikenne oli kasvussa ja luotainta tarvittiin päivittäisen lentosään ennustamiseen. Radiosondia kehitettiin myös Neuvostoliitossa ja Saksassa, mutta poliittinen tilanne kummassakin maassa oli epävakaa ja suomalainen Väisälä pääsi nousemaan kansainvälisesti merkittävimmäksi radionsondin kehittäjäksi. Sondien kaupallinen valmistus alkoi vuonna 1936 perustetussa Mittari Oy:ssä, joka sittemmin nimettiin Vaisala-yhtiöksi. Mittalaitteisiin ja -järjestelmiin erikoistunut Vaisala Oyj toimii edelleen. Väisälän tiedemiesveljeksistä Kalle (1893‒1968) oli matemaatikko ja Yrjö (1891‒1971) tähtitieteilijä. Suvun alkuperäinen nimi on Väisänen, mutta suvun kantaisiin kuulunut Joosua Väisänen muutti nimensä 1800-luvun alkupuolella ‒ lukkariksi kohottuaan ‒ Weiselliksi. Tiedemiesveljekset suomensivat nimen 1900-luvun alussa Väisäläksi.
Ville Väisänen (1918-1944)
 |
Ville Väisänen (2.vasemmalta) Karjalan kannaksella 1942 tai -43. Kuva: Rajamuseo
Ville Väisänen oli Mannerheim-ristin ritari. Hän syntyi Sonkajärvellä Pohjois-Savossa. Isä kuoli pojan ollessa pieni ja Ville joutui kiertelemään huutolaispoikana Vänninmäen kylän taloissa. Elämä koheni sittemmin, kun hän pääsi äitinsä mukana töihin Nokian kumitehtaalle. Väisänen oli mukana jo talvisodassa. Jatkosodan hyökkäusvaiheessa hän tuhosi panssarintorjuntakiväärillä ainakin yhden vaunun ja useita vihollispesäkkeitä ja pst-tykkejä. Tali-Ihantalan taistelussa kesällä 1944 Väisänen tuhosi yhden vuorokauden aikana panssarinyrkeillä kahdeksan venäläistä panssarivaunua. Ville Väisänen katosi rintamalla keskellä taistelua eikä hänen ruumistaan ole löydetty. Sotakaverit ovat kertoneet hänen kantaneen sylissään panssarinyrkkejä, joihin osui jonkinlainen ammus tai luoti. Koko lasti räjähti ja Ville katosi räjähdyksen mukana. Kaksi viikkoa katoamisensa jälkeen, 12.7.1944 korpraali Väisänen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Myös kaksi Ville Väisäsen veljeä kaatui jatkosodassa ‒ sisarussarjasta jäi jäljelle vain yksi sisar.
Lähteet: Sukututkija Ari Kolehmaisen esitelmä Anttolanhovin sukutapaamisessa 2020, Kansallisbiografia, Tuomas Salsteen Sukunimi -info, Mannerheim-ristin ritarit -hakupalvelu, Ilta-Sanomat 28.6.2016, Kirjastot.fi-verkkopalvelu.